Kullantuotannon käynnistäminen

Uraauurtavaa jauhatusteknologiaa vaadittiin jotta 37 vuotta eri kaivoksissa työskennellyt australialainen projektijohtaja Mike Gunn saatiin Suomeen valvomaan Laivan kaivoksen kullantuotantoprosessin käynnistämistä. ”Halusin oppia lisää tästä innovatiivisesta jauhatusprosessista, joka säästää sekä kustannuksia että ympäristöä”, hän sanoo.

Hänen johtaessa kaivosprojektia poliittisesti epävakaissa olosuhteissa Tadzikistanissa, hänen esittämään kysymykseen miltä pakosuunnitelma näyttää, hänelle osoitettiin reittiä vuorten yli Afganistaniin, jota juuri sillä hetkellä pommitettiin Amerikkalaisten toimesta. Siihen kokemukseen verrattuna – kuten muihin seikkailullisiin kaivosprojekteihin Meksikosta ja Malilta Mongoliaan – Laivan kultakaivos Suomessa osoittautuu ihmeeksi tehokkuuden suhteen Mike Gunn:in silmissä.

- Kaikki on niin kiiltävää ja uutta, hän sanoo, ja katselee sillä hetkellä käynnistettävää prosessilaitosta. – Monessa osallistumassani projektissa on käytetty aika paljon vanhoja laitteita – mutta täällä voi nähdä oman kuvansa heijastuvan koneissa, hän sanoo.

Tahrattomuus ei ollut syy joka sai Mike Gunn:in pakkaamaan laukkunsa ja lähtemään tukikohdastaan Brisbanesta, Australiasta, pohjoiseen ottaakseen tehtäväkseen valvoa kullantuotannon käynnistyksen Nordic Mines:in Laivan kaivoksella.

- Se mikä todella kiinnosti minua oli mahdollisuus saada nähdä kuinka käytettävä jauhatusteknologia toimii käytännössä. Perinteisesti käytetään teräskuulia malmin jauhamiseen. Täällä käytetäänkin sen sijaan kiveä, millä saavutetaan useita etuja.

- Teräskuulat ovat kalliita ja niitä voidaan käyttää vain kerran. Niistä irtoaa jäämiä jotka voivat häiritä liuotusta. Teräksen valmistuksessa tarvitaan paljon energiaa – jolla on negatiivisia vaikutuksia ympäristön kannalta, Mike Gunn sanoo.

Laivan kaivoksen prosessilaitoksessa malmi murskataan ja jauhetaan kunnes kaikki hiukkaset ovat pienempiä kuin 0,1 mm. Tämä tapahtuu useassa eri vaiheessa, joissa kiveä käytetään malmin jauhamiseen. Outotec on yksi malmin jauhatusmyllyjen johtavista tuottajista Pohjoismaissa ja on suunnitellut myllyt joissa Laivan kaivoksen malmi jauhetaan. Outotec vastaa teknologiasta ja myllyjen asennuksesta. Teknologiaa kutsutaan autogeeniseksi jauhatukseksi.

Myllyjen kapasiteetti on 250 tonnia tunnissa. Laivan kaivoksen malmissa kultaa on pieninä määrinä. Tarvitaan kaksi tonnia malmia, jotta saadaan tuotettua sen verran kultaa joka tarvitaan suurin piirtein 4 gramman painoiseen vihkisormukseen.

- Jos verrataan toisiin kannattaviin kultaprojekteihin niin nämä ei ole mitenkään valtavan pieniä määriä – useampia kaivoksia pidetään toiminnassa puolet tätä pienemmillä määrillä, Mike Gunn huomauttaa.

Hän tietää mistä puhuu. Mike Gunn:lla on 35 vuoden kokemus kaivosteollisuudesta, tarkemmin toiminta ja prosessimuotoilusta. Kaivostoimintaa hän oppi muun muassa Anglo American:in palveluksessa Sambiassa, CRA Ltd:n palveluksessa Bougainville:ssa sekä RGC :n, Selwyn:in ja Ok Tedi:n palveluksessa Australaasiassa - ja sen jälkeen kannattavuuslaskelmia ja prosessimuotoilua Minproc Engineers:in alaisena. Viime vuosien aikana hän on toiminut konsulttina johtavissa tehdas- ja konsulttiyhtiöissä, niiden joukossa Metso:lla, joka on Laivan kaivoksen yksi suurimmista toimittajista ja vastaavat käyttöönotosta. Hänet on palkattu konsulttina lukuisiin mineraaliprosessi- ja metallurgian tehtäviin ympäri maailman, pääsuuntautumisena perusmetallit ja kulta. Mike Gunn:lla on diplomi-insinöörin tutkinto metallurgiassa New South Wales:in yliopistosta.